Noudattamalla ravitsemussuosituksia huolehditaan siitä, että lautaselta löytyy herkullinen ja tasapainoinen kokoelma energiaa ja välttämättömiä ravintoaineita. Kilpailuttamisella kunnat ja kaupungit voivat varmistaa, että kouluilla nautitaan ikäryhmälle sopivaa, suositusten mukaista ja maukasta ruokaa, joka auttaa jaksamaan koulupäivän ajan.

Tokaluokkalainen istahtaa koulussa aterian ääreen. Edessä on lautanen täynnä monipuolista ruokaa: tuoreita kasviksia, maukasta perunaa sekä herkullista kalaa. Onpa käden ulottuvilla vielä lasi raikasta, rasvatonta maitoa. Kaikki kotimaista alkuperää, tietty.

Tältä voisi näyttää kasvavan lapsen hyvä ja ravitseva ruokahetki parhaimmillaan.

Koululaisen ateria ei ole sattumanvaraisesti koottu. Ravitsemussuositukset ohjaavat jokaista lautaselle päätynyttä valintaa. Ne muodostavat pohjan ravitsemusneuvonnalle ja julkisten ruokapalveluiden ruokalistoille. Suositukset nostetaan entistä painavammin pöydälle syksyn 2024 aikana, jolloin julkaistaan uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Ne haastavat ravitsemuspalveluiden tuottajia laatimaan ruokatuotteita, jotka paitsi vastaavat suosituksiin myös maistuvat hyvältä.

Feelia Foodservice on ensimmäisenä suomalaisena ravitsemuspalveluiden tuottajana ottanut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset osaksi omaa ruokaympyräänsä.

– Ravitsemussuositukset ohjaavat tekemistämme ja tuotekehitystämme, erityisesti koulujen ja päiväkotien tuotekehityksessä. Meillä on yli 100 suosituksiin sopivaa tuotetta, joissa on huomioitu monia asioita aina pehmeästä rasvasta suolan ja proteiinin määrään, kertoo Feelian myyntijohtaja Jani Jokinen.

Lisää tehokkuutta ja kotimaisuutta, vähemmän hävikkiä

Useiden kotimaisten kaupunkien ja yhtiöiden kumppanina toimiva Feelia tuntee maakuntien ja rakenteiden erityispiirteet. Ruokatoiveet vaihtelevat alueellisesti ja ne kattavat kaiken valmistustavoista toimituksiin. Jokisen mielestä palveluiden kustannustehokas tuottaminen on – tai ainakin sen tulisi olla – jokaisen kuntavaikuttajan huulilla.

– Kun teollisuus tekee satoja tuhansia aterioita päivässä ja keskuskeittiöt muutamia tuhansia, hahmottaa tehokkuuden ihan uudella tavalla. Lisäksi teollinen tuotanto tarjoaa ratkaisun pahenevaan työvoimapulaan, hän huomauttaa.

Tehokkuus ei saa tarkoittaa kotimaisten raaka-aineiden hylkäämistä. Ruokatuottajien on pidettävä kotimaisuusaste korkeana. Feelian raaka-aineet tulevat mahdollisimman läheltä tuotantoa. Jokinen kertoo valmiiden ruokien kulkevan Pyhännältä kouluihin tyypillisesti kerran tai kaksi viikossa.

– Pidämme toimitusketjumme mahdollisimman lyhyenä ja olemme siitä tosi ylpeitä, hän kehuu.

Ruokahävikki on merkittävä haaste julkisen sektorin ruokapalveluissa, joissa ruoan päivittäiset volyymit ovat suuria. Etenkin Feelia tunnetaan innovatiivisesta ratkaisustaan hävikin vähentämiseen. Pienentämällä hukkaan heitetyn ruoan määrää voidaan säästää pitkä penni ja keventää ruoan ilmastokuormaa.

– Valmistustapamme ansiosta ruoilla on pitkä säilyvyysaika. Sitä kautta hävikki vähenee jopa 10 prosenttia verrattuna keskuskeittiön hävikkimääriin, Jokinen kertoo.

Voiko kouluruokailusta tai suosituksista säästää?

Ravitsemussuositusten lisäksi ruoassa, ja etenkin kouluruoassa, riittää ajankohtaista pureskeltavaa. Kiikkerä taloustilanne pakottaa kunnat ja kaupungit pohtimaan ruokapalvelujen järjestämistä, kun taas julkisuudessa kouluruokaa syytetään laaduttomaksi ja mauttomaksi.

Kouluruokailulla on valtava merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, ja koulussa tarjottava lounas on valitettavan monelle lapselle päivän ainoa lämmin ja ravitseva ateria. Feelialla nähdään, etteivät säästöt saa kohdistua ruuan laatuun ja makuun.

– Jokainen meistä haluaa syödä ruokaa, joka tuottaa mielihyvää. Kouluruoan tuotantoon liittyy kuitenkin paljon investointeja. Jos mietitään pelkkiä keskuskeittiöitä, ovat ne leikkaussalien jälkeen kuntien ja kaupunkien kalleimpia investointeja, pamauttaa Jokinen.

Hän listaa muitakin haasteita, kuten pienenevät lapsimäärät kasvukeskusten ulkopuolella, työvoiman heikko saatavuus sekä ilmastonmuutos. Etenkin ilmaston näkökulmasta ravitsemussuositusten noudattaminen on tärkeää.

– Suositusten täyttäminen vastaa ilmastohaasteeseen, ja ruokavaliomme on oltava entistä ilmastoystävällisempää. Ravitsemuspalveluiden tuottajien on reagoitava tähän tarpeeseen tarjoamalla julkiselle puolelle ilmastoystävällisiä ruokaratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi monipuoliset ja maukkaat vaihtoehdot punaiselle lihalle ja kasvisruokavalikoimien kasvattaminen, Jokinen summaa.

Tilaaja määrää ravitsemussuositusten toteutumisen

Jokisen mukaan ravitsemussuositusten huomioiminen ja kouluruokailun kustannusten suitseminen onnistuvat kilpailuttamalla, tinkimättä ruoan mausta ja laadusta.

–Tilaaja laatii kilpailutuksessa kriteerit ruoasta ja ravitsemuspalveluiden tuottajan on tehtävä ateriat sen mukaisesti. Paras tapa vaikuttaa ravitsemussuositusten huomioimiseen on yrittää käydä tilaajan kanssa vuoropuhelua jo ennen kilpailutuksia, Jokinen kertoo.

Jokisen mukaan haasteita ei kannata pelätä – päinvastoin! Hän kokee vain hyväksi sen, että kunnat ja kaupungit pitävät kriteerit korkealla suosimalla uusien ravitsemussuositusten mukaista ruokaa.

– Teemme jatkuvaa tuotekehitystä ja otamme säännöllisesti uusia ruokia osaksi valikoimaamme, Jokinen paljastaa.

Lounas on oppitunti terveellisestä ruokavaliosta

Tuotekehitystä tehdään eri kohderyhmille päiväkoti-ikäisistä senioreihin, ja aterioissa näkyvät aina ikäkohtaiset suosituserot. Ravitsemussuositusten lisäksi ajassa kiinni oleva ruokatuottaja huomioi myös muuttuneen ruokakulttuurin.

– Kouluissa ruokailee päivittäin eri kulttuuritaustoista tulevia lapsia ja nuoria. Myös heille on tarjottava makuja, jotka ovat paitsi suositusten mukaisia myös tuttuja. Ylipäätään koululaiset maistelevat mielellään maailman ruokia. Silakkalaatikkoa ei nykyään pahemmin näy koulujen ruokalistoilla. Seniorit sitten taas haluavat perinteisiä ruokia, vertailee Jokinen.

Lapsille ja nuorille kouluruoka on oppitunti siitä, millainen terveellinen ateria voi olla. Tarjoamalla ravitsemussuositusten mukaisia maukkaita aterioita opetetaan, kuinka hyvä ruoka auttaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Siksi Jokisen mukaan olisi tärkeää osallistaa ruokailijat aterioiden kehittämiseen ja palvelun valintaan.

– Feelia rakentaa ruokalistojaan keräämällä jatkuvasti palautetta päiväkodeista ja kouluista ja maistattamalla uusia tuotteita. Koska kouluruoka on lapselle päivän tärkein ateria toivoisin, että tulevaisuudessa kouluruokailu tuotettaisiin vielä asiakaslähtöisempänä palveluna. Me aikuiset emme saa vain tuottaa ruokaa lapsille, vaan meidän on nähtävä itsemme lapsien asiakaspalvelijoina, hän linjaa.

Koulujen ruokalistoille. Voiko tässä tuoda esiin että suositukset ohjaavat tuotekehitystämme nimenomaan koulujen ja päiväkotien tuotekohetyksessä?